29.1.2014

Onneli ja Anneli



Onneli oli tumma
hänen luultiin olevan nunna
tai mörkö
mutta ne jotka raottivat Onnelin kaapua kohtasivat väreilevän bruneten,
Afroditen isättömän sisaren, kissansilmät ja kirsikkaviinin
tytön
joka kannatti Rakastuneiden ihmisten puoluetta henkeen ja vereen,
ei jättänyt ketään koska luuli että ihmisiä kannattaisi haalia,
poltti sanoillaan arpia paperiin, halusi,
kompastui mutta nousi, kallistui mutta huusi, hamusi, leikkasi hiuksensa koska luuli
että sillä tavoin siivet näkyisivät,
halusi
olla nimensä veroinen
kultansa arvoinen
vapauden patsas jota ei voi ohittaa valloittamatta sitä
mutta kruunuun ei ole päästetty vierailijoita
               sen jälkeen kun Onneli viimeksi erehtyi hetkeksi lentämään

Anneli oli vaalea
hänen luultiin olevan vaikea
tai keiju
mutta ne jotka siirsivät hänen suortuviaan näkivät etteivät korvat olleet keijun korvat,
eikä Annelilla ollut blondin älyä,
hän oli terävä ja tavoittamaton, Amorin lempisisar vaikka ei uskonut rakkauteen,
jätti kaikki ja luuli että hänen Taivaansa olisi jo ehtinyt menehtyä, mutta halusi,
lauloi kuuroille anteeksi, että olen kaunis,
veti ahnaita katseita perässään laahuksena, huulesi, hän huusi,
jäädytä huulesi
käski Onnelia unohtamaan huolensa, ehdotti juodaan absinttia ja tehdään siitä runo, nauroi uhmaikäisen lailla valmiiden polkujen edessä
halusi
olla makeisvero
itseisarvo
                Eiffel-torni jonka huipulle ei kukaan voi kiivetä

onneksi kohtalo antautui lopulta
Onneli ja Anneli
tarjosivat toisilleen turvapaikan
vuokrasivat parvekeasunnon
varastivat rusettikuvioiset ikkunaverhot
tanssivat usein ilman rintaliivejä olohuoneen matolla

ja Onneli pitää silloin verhot auki,
koska luulee että hänen rintansa nostavat onnistumisprosenttia
ja Anneli pitää verhot auki,
koska on vain jumalainen eikä välitä


25.1.2014

Tammikuun manifesti

enää yksi tavallinen tylsyydessään juuri sopivan turvallinen päivä,
ranskaa matikkaa äidinkieltä
jonka jälkeen meille sanotaan pärjätkää omillanne ja me puramme paniikkihäiriöitämme pommittamalla viattomia lapsia karamelleilla koska salaisesti, kun kävelemme viimeistä kertaa vierekkäin ruokajonoon ajattelemme vain
olisin vielä halunnut jäädä

rekkoihin sulloutuminen yhdenmukaisissa asuissa muistuttaa matkaa keskitysleirille,
onhan kidutusta kirjoittaa kuusi esseetä kuudessa tunnissa
minkä jälkeen keskisormi on kangistunut eikä pysty enää suoristumaan
ja tutkintomaksu lähetetään kotiin,
154 euroa
plus läpinäkyvät eväsrasiat
terveyssiteet voi sentään pyytää valvojalta

perjantaisin teemme käsitekarttoja siitä mikä eniten aiheuttaa elämässämme ahdistusta
lauantain siunatulle saarekkeelle yritämme paeta sekä viime viikkoa että ensi maanantaita
sunnuntaina pidämme lepopäivän ja juomme hiukan punaviiniä
vaikka meidän uskomme pyyhittiin pois jo ennen filosofian kurssia

se meille muistuttaapi
hyvyyttäs, Humala


aioan kiljua nyyhkytyksen läpi
laulaa sen niin että lehtori Lyyra varmasti kuulee
jättää niiamatta lavalla valkolakki kiharoiden päällä
mutta pudottaa mekolleni yhden kyynelen jokaista viikkoa kohti
                                                                 jokaista take away -kahvimukia kohti
                                                                 jokaista opettajan selkääntaputusta kohti
                                                                 jokaista aulan yli portaikosta toiseen portaikkoon huudettua huomenen toivotusta kohti, hallitsemattomuutta kohti, sinua kohti,

vaikka saisin käteeni vain pari cum laudea
vaaleahiuksiset laudaturini puristavat minua tiukasti sen kaiken sekavuuden, maailman loppumisen ja alkamisen keskellä
kun olemme samaan aikaan heitteille jätettyjä
ja hämmentyneitä vapaaksi päästettyjä

24.1.2014

Puolimatka

seisoin puolivälissä portaita, kahden oktaavin välisellä tasanteella, molemmin puolin jylisi rautaisia ukkosia jotka olisivat halunneet viedä minut turvaan, mutta
kun olin ajautunut kartoittamattomalle alueelle jossa kukaan ei halunnut minua
en kyennyt nousemaan ylemmäs, päämäärättömyys kylmetti takaraivoa ja jätti d-mollin kiehnäämään asematunneliin kun astuin joka toisen portaan yli

                                                                              a
                                                                                   f
                                                                                       d

alhaalla vastasin katon korkuiselle pojalle että 
silmätulehdus vain
älä ajattele minua koska en kestäisi sitä, että viikon päästä unohtaisit soittaa

kävelin puoliväliin kotimatkaa, jokaisen tuulenpuuskan aikana pakkanen yritti ottaa minut väkisin, päänsärky juurtui syvemmälle, sielu hapertui, ilma särisi, kyyneleet jäätyivät ennen kuin ehdin nuolla niitä, 
sisäinen tulehdus vain
vastasin itselleni kun mietin mistä palaminen johtuu
hidasta ruostumista,
älä ajattele niin usein ettet kestäisi sitä, ettet uskaltaisi edes koittaa

                                                    otsa leimahti risteyksessä tuleen, kylvämäni nenäliinat jäivät hankeen lannoittamaan maata 

makaan puolivälissä päiväpeittoa, reunat kutsuvat vierimään mutta peräännyn kun joku yrittää hellästi suudella otsalle, se tuo aivoihin liikaa pölyä, kun
näen vieraiden kasvoissa tutun amorinkaaren tekee vain mieli asettua sen ylle lepäämään
pimeässä olen yrittänyt kielelläni maalata vieraista huulista pehmeämpiä
                             saada jonkun suutelemaan

ensin vasemmalta
puolelta

                              muisto seitsemästä viikosta jää silittämään ohimoitani
silmätulehdus vain
vastaan sinulle
älä ajattele minua koska en kestäisi sitä, 
älä tule vastaan koska en halua sitä
älä lue tätä jottet vain jäisi katselemaan ja 
minun takiani unohtaisi voittaa                 

22.1.2014

Kaivataan toukokuuta

tänään hänellä on se hame joka valuu sääriä pitkin kuin öljy
                     ja se paita jota hän pitää aina
       hyökyaallon jälkeisenä päivänä
kun tulvavesi kihoaa kyselemättä silmiin
           hiekkavallit tihkuvat vaikka ne rakennettiin voimakkaiksi

hän löysi kirjeen menneisyydestä ja tarkkaili kauan lumen sulamista kun huomasi,
että ainoa mikä oli muuttunut oli hänen käsialansa
           ja sekin vain r-kirjaimen osalta
orava kurkotteli turhaan pihan korkeinta oksaa
ja oksa silitti lehdettömän luumupuun kuorta, hellä liike toi hänen mieleensä jotakin

jonkun täytyisi opettaa hänet huutamaan röyhkeyden yli
lentämään kohti tulta kuin yöperhonen eikä kuin Ikaros
               
                               kirjoittamaan
kirjoittamaan hyvin

kirjoittamaan itselleen päiviä jolloin ehtisi luoda seitsemän liuskaa
iltoja jotka eivät pelkäisi huomisen kosketusta

          aamuja

jolloin joku ei saisi tarpeekseen
              siitä tavasta jolla hän rypistää nenäänsä

19.1.2014

À la bibliotheque

olin kirjoittamassa:

astele viereeni, menninkäinen, piirrä hyllyjen väliin kipunoiva juova olemuksellasi, silein kasvoin kurota minua kohti
vakavana, päättäväisenä, haluavana kärsimättömin sormin ruumiillistu tähän

mutta enkelit päättivät lähteä leikkiin mukaan
tuuppasivat sinut viereeni, olit siinä rintakehä niin avoimena, punainen hedelmä sen keskellä odottamassa poimijaa
ja kirjoitin nopeasti:

yllätetyt iirikset, vanhojen kirjojen ensimmäisen aukeaman tuoksu, sormien vetäminen ohimoita pitkin jotta muistaisit

"hei"
oli seitsemän hehkulamppua liki poskiani
"luetko edelleen Fitzgeraldia"
oli kulaus 20-prosenttista
tyhjään vatsaan
perhoset räpiköivät viinassa
mutta pudottelit suustasi tryffeleitä joiden muodon tallensin huolellisesti

myöhemmin käytin viisitoista minuuttia sen pohtimiseen kuinka todennäköistä on että laskeudut eteeni juuri kun olen luomassa sinulle sonettia
ja kirjoitin johtopäätökseni:

varmaa koska koko ajan ajattelen edelleen vain sinua, koska olit haltia,
minun haltijani

vaikka en ollut omistanut sinua
silti quelqu'un m'a dit que tu m'aimais encore
ja piilotin Anais Ninin
vaivihkaa selkäni taakse




  

16.1.2014

Välähdykset

tämä valo soi samalla tavalla kuin heinäkuun valo
mutta terävämpänä,
jollain tavalla se on yksinkertaisempaa juoda,
punaista kuin taivaan ja maan väli olisi iltapäivisin tulehtunut

tämä valo ui ihoni halkeamiin
hakee unohtuneita kulmia,
etsii kesän helteistä puristuneita timantteja,
kissapetojen kynsien raapimia arpia
                     ja hellii niitä
heläyttelee sisusteni jalokiviä
parantaa paleltumiani, itseensä tyytyväisenä esittelee minulle

kuinka tammikuunkin valossa voi aistia villeyden
vaikka mitäänsanomaton viileys olisi se mitä useimmat näkevät

12.1.2014

Kissanaisen naamio

1.

harhautin lohduttominta painajaistani ajattelemalla jotain muuta, ajattelemalla leijonanharjoja, paljaita, väriseviä vatsoja ja huumaavaa kesää,

mutta kun erehdyin riisuutumaan peilin edessä,
aaveeni hyökkäsi

se nälvi minua,
hiuksiani ilman kampausta
jalkoja jotka eivät koskaan kanna niin kuin pitäisi

ja silmiäni
pelkurin silmiä jotka punertuvat reunoiltaan r ä v ä h t ä m ä t t ä
tuijottavat minua lasin takaa nälkäisinä, vaativina janoavina turhautuneina odottavat että
joku näkisi
joku kuulisi
joku tietäisi
millainen naamio minun täytyy kirjailla
pelkurin kasvojeni päälle


2.

kysyit mitä ensilumi symboloi, mutten voinut antaa yksiselitteistä vastausta

runoilijalle se on syksyn voipunutta antautumista
surevalle hiutaleet ovat enkelten kyyneleitä jotka kiteytyvät peitelläkseen maan
kaipaavalle höyheniä jotka varisevat kahdesta vartalosta
                                 päivien väliin pudonneesta hetkestä
hipaisujen synnyttämistä vaahtopäisistä harjanteista


3.

lapsena luulin että lasi tehdään vedestä,
siksi olen onnistunut valamaan kasvoilleni kristallinaamion

huulieni päällä on hankikanto
sydämeni sykkii vaimeana meripihkassa

ja ne jotka näkevät vain lumisen ihon ja eleganssin
unohtavat että huurteen alla on hallitsemattomasti kasvava puu
                           maa pelkää kohmettuvansa ikuiseen routaan
                           jääpeitteen alla liikkuu tummien vesien kaloja


10.1.2014

Yhdelle kivalle blondille

sinut pitäisi rauhoittaa mutta ei kesyttää,
koska olet maailmanperintökohteeni

kun tapasimme olin naiivi ja 15
enkä olisi arvannut miten korvaamaton tulisi olemaan se, joka silloin jo nosti kainalosauvani maasta ennen kuin ehdin pyytää
ja kaksi vuotta myöhemmin
oli itse kaunein tukea antava pylväs

sinussa vaeltavat niin monet säkeet,
sanat jotka kirjoitan maanantaina joudun torstaina pyyhkimään pois ja ainoat
pysyvät asiat sinussa
ovat kuolettava vesiputous selässäsi
poltteleva villeys
resonaatio joka kohtaa aina minun taajuuteni
sekä lumpeenkukkasi,
             kukaan muu ei kasvattaisi niitä kuivalla maalla

niille jotka eivät vielä sinua tunne:
kun kävelemme lampaiden ohi sinä sirkutat vieressäni
              suustasi pyrkii pakoon pääskysiä ja murtosointuja,
ilma on täynnä vaniljaa tarmokkuutta siiderin kultaa
aivoissani huokailevat karusellin palkeet ja siksi
ihailen sinun henkeäsi, lasta joka tarrautuu jokaiseen puuhun,
               lempeää aikuista joka ei halua naimisiin
vedenrajan pajua joka osaa tulkita vajavaisia vertauksiani
ja napata minut turvaan ennen kuin tsunamin pärskeet lyövät tietoisuuteen

kun kerran sanoit että annan sinulle toivoa
ja yön jälkeen toit minulle kirjan auringosta

sain ruokahaluni takaisin, parannuin anemiasta ja uskoin taas Adonikseen ja Afroditeen mutta kieleni ei osannut kuiskata sinulle

että se oli niin adorable, cherie 
ettet uskokaan

7.1.2014

Miehen logiikka

kyllästyit minuun ja minun tahtooni ja julistit voitonriemuisena,

että naisen aivot ovat muurahaisten kovertama verkosto,
leivonnaista jota syödään toukokuussa (mutta jonka nimeä et humalatilasi takia koskaan muista)
että naisen aivoreitit johtavat aina joko harhaan tai naiselle oikeaan

kun naiseen päästää ajatuksen se tulee takaisin hämillään ja muuttuneena
treffikutsu on pukeutunut morsiushuntuun
iltaisin tiskaaminen ei ole tasa-arvoa vaan tapa vietellä
alusvaatteiden ostaminen kertoo vain hallitsemattomasta himosta ja naisen esineellistämisestä

tämän takia on selvää
että naisen "ei" voi tarkoittaa mitä vain:

"ei juuri nyt, mutta vartin kuluttua voit yrittää uudestaan"
tai
"älä koske sieltä, mutta rintoja saat hiplata"
tai
"olen kokeillut jo sinua, mutta kaverillesi voit esitellä minut"
tai
"yksi juoma vielä, niin huomaan heti millainen adonis olet"
tai
"vedä vaan viereesi niin että horjahdan, estelen tässä vain muodon vuoksi"

joten kieltäytymistä ei tosimies usko ensimmäisellä kerralla
sievää pään pudistelua ei pidä ottaa liian vakavasti
hurmaava toinen sukupuoli kun on niin höpsö ja erehtyväinen

5.1.2014

Tu me manques

eilisyönä kyllästyin itseni konditionaalimuotoon
kun jos ja kunpa sätkyttelivät olkapäälläni

preesensissä olen vallaton ja valloittava
ja valloittamaton saari
illan lopuksi syötän spanielille kaikki nimettömät puhelinnumerot
aamulla heitän pois senkin jolla oli nimi
mutta ei oikein muuta

preesens on kieliopillisesti helppo
mutta eläessä vaikea
aivan liian usein imperfektin jäinen kauneus naulaa minut paikalleen
sinertyneistä muistoista hohkaa suloa tähän hetkeen

ja surullisuus on puutostauti

minulta puuttuu viehätysvoimaa ja sinulta halua
sinusta ei puuttunut mitään
sinun jälkeesi kaikilta muilta puuttuvat lämpimät kädet

2.1.2014

Älä julkaise osa 231

jokainen kerta on riski, sydämiä yhdistävien narujen hivelyä sytkärillä,
omien vaatteiden riisumista tietämättä miltä nahka tällä kertaa näyttää,
rakastajien nimien tatuoimista ihoon

mikä minä olen

pakenenko sanojen helmoihin
vai astunko ylpeänä esiin niiden kanssa?