27.1.2015

Jälkkärityttö

"vaikea selittää" olisi nyt paras vastaus kysymyksiin jotka koskevat
parisuhdetilannettani, 1900-luvun alun uusrealismin piirteitä ja sitä,
miksi ajattelen välillä että sinulla on tylsät kasvot mutta
kun tuot minulle tryffeleitä ja mansikkajugurttisuklaata päässäni jyskyttää vain

HULLU SE ON IHANA

ja lievästi hullut ihmiset ovat kivoja, kuten se nainen joka sanoi minulle Rautatientorilla
eivätkö olekin kauniita nuo varikset, niin harmaita,
jaksoin työpäiväni varisten avulla, sinun avullasi ja

(sen aasialaisen kassapojan joka härnää minua usein mutta sitä en kerro sinulle)

ja illalla me söimme pihvejä ja tomaattipunaviinikastiketta ja kun kysyit onko minulla jotain jälkkäriä vastasin että tietty,
minun vatsastanihan on suora laajakaistayhteys sydämeen.


on kyllä shokeeraavaa miten helppoa on muuttua rakastuneeksi hölmöksi,
olla kanssasi vielä viikko koska haluat avecin sitseille ja huomata parin kuukauden jälkeen että

nyt on muuten lyöty KAIKKI ENNÄTYKSET suhteitteni kestossa, kohta voin jo soittaa Guinnesin kirjan tekijöille! (enkä minä ole sinun kanssasi vain Guinnesin takia enkä vain siksi että minulla olisi joku, en ole en ole en ole.)

mutta erityisesti keväällä tekee mieli kissailla ja maukua,
pukeutua napapaitoihin ja vilustua ja olla hassu ja kävellä luoksesi Pasilaan kiilakoroissa niin että sinun täytyy kantaa minut eteisestä huoneeseesi,
tekee mieli suudella vähän jokaista ja joka paikasta,
varata lennot Barcelonaan sen viime kesän darlingin luokse ja tekee mieli

elää niin ettei runoa voi erottaa elämästä kuten ei musiikkia hiljaisuudesta,

metsästää matchejä tinderistä ja poistaa ne heti ensimmäisen moin jälkeen,
leipoa sinulle porkkanakakku ja olla muutenkin aina sinulle jälkkäriä,

mozart-kuulia, raakaa taikinaa jota et voi vastustaa ja herkullisia kynänvetoja,
luonnosmaisia, pyöreitä ääriviivoja,

olla ponnaribeibi ja vahva nainen joka lukee Tulvaa ja söpö tyttökaveri ja siro viileä kaunotar ja esikoisteostaan aloitteleva kirjailija ja ihan mitä vaan

sinun kanssasi voin itkeä ja nauraa niin että itken ja ahdistua ja sen jälkeen rutistaa sinua 3 minuuttia ja 44 sekuntia

etkä silti yritä salaa heittää hammasharjaani pois kylppäristäsi,
etkä pidä tekstareidesi luonnoksissa täydelliseksi hiottua eroviestiä.

18.1.2015

Joskus minullakin on ääni

Sinä olet kevättalvea, loskaa ja kalossien narinaa,
ne sopivat kenkiesi ylle yhtä hyvin kuin

                                miehen kengänkoosta voi päätellä, tiedätsä, no aika paljon

Televisiossa kolme miestä pidättelee nauruaan kun pitkähiuksinen nainen yrittää sanoa jotain,
he kutsuvat häntä etunimellä

                                anna että mä selitän tämän nyt sinulle

sinäkin sanot nimeni kun kysyt olenko koskaan ottanut suihin

                                 En aio.
                                 Miehet luulevat että me unohdamme nimemme, jos he eivät toista välillä niitä

tai muita nimityksiä: höpsö. pikkunen. kuumis. Haluaisitsä pitää pienen ratsastustunnin? Jumppatuokion? Miten olis?

Tämä suhde on jo liikaa kevään puolella.
sinulla on hassu paras kaveri ja mukava sisko ja turvalliset kädet

vaikka minusta välillä tuntuu stringejä lattialta nostaessa että me molemmat maksamme toisillemme jotain,
minä vain syvemmällä sylillä kuin sinä

Et sä vaikuta onnelliselta. Niin sinä sanoit. Imit lammikot pois silmieni ympäriltä. Ne johtuivat sinusta, mutta sinun ansiostasi lopetin itkuni, kaikki on kiinni siitä pitääkö häkkiä
turvapaikkana vai vankilana.

                                    En minä olekaan onnellinen,

paitsi silloin kun viinipulloja on mennyt jo kolme ja paras kaverisi keikuttaa lantiotaan olohuoneessa keittiöessu päällä, rucolat vaeltelevat lautaseni reunan yli ja minun ääneni on munamaitoa joka kietoutuu kaikkien niskahiuksiin,

minulla on ääni, minä ajattelen haluan rakastella tuota poikaa vielä tänään ja katson sinua,
ja sinä katsot minua höyhenkatseella, hunajahymyllä

eikä kukaan ole koskaan ollut minulle niin hyvä,

                                     no yksi viikko vielä ainakin, en mä halua jättää kilttejä ihmisiä, ennen elokuuta se on ohi, joo.

Mutta se poikahan oli alunperinkin vaan kevättalvea,
lunta joka on juhannukseen mennessä sulanut

                                     koska ei tämä ole taas yksi nälkävuosi

11.1.2015

Same love, same blue

Pidän siitä että olet ihan vieressäni kun herään yöllä painajaiseen
vaikka sinä olit se kenestä näin unta.

Pidän siitäkin että riisut housuni hellästi,
tiskaat iltapala-astiat ja hymyilet vaikka et vieläkään pysty katsomaan minua silmiin kauaa,

pidän itsestäni kun kutsun sinut luokseni mutta varhaisyössä teen selväksi ettet voi napata minua haaviisii
kuin sitä pesukarhua jonka pelastit auton alta eilen.

Toistelen sanoja episteemisyys, ilmapallo, enkeli, itkuvirsi, étoile, intiankatu,
kuiskailen niitä sinulle suupalojen välissä pitseriassa, mozzarellaa, smetanaa ja vähän kieltosanoja
kun kysyt minulta oliko se totta mitä kerroin viime yönä,
että pelkään kynttilöiden sytyttämistä vaikka ne palavat kauniisti.

Pelkään myös hiusten sitomista nutturalle, siinä ne ovat eivätkä voi paeta toistensa läheisyyttä, sata miljoonaa kuollutta solua vierekkäin,
senkin sanon sinulle kun kävelemme jäisellä autiolla tiellä ja kysyt minulta olenko nyt sinun
tyttöystäväsi




Siinä hämärässä huoneessa, sängyllä jossa oli molemmille tilaa vain 40 senttiä, ajattelin että tältäkö se tuntuu kun kaikki on hyvin vaikka on puristunut selkä seinää vasten,
kätesi ympärilläni kuin köydet,
jalkani lukittautunut sinun jalkojesi väliin.

Näin valveunta jossa sain tehdä mitä tahansa, joten juoksin parvekekaiteelle ja hyppäsin

ja lentoni päättyi sinun kylkeesi,

ja vaikkei meidän ympärillämme havise sitruunaperhosia
etkä sinä tuoksu kastuneilta havuilta vaan kirkkaalta viskiltä

vielä päivälläkin yritin olla hengittämättä
ettet vain heräisi minusta

4.1.2015

Miksi en vieläkään omista poikaystävää



no joo, kyllä me kuunneltiin eilenkin Griegiä ja Saint-Saensia ja istuttiin sylikkäin mutta silti

kun se lipoi mun solisluuta ajattelin samaan aikaan lyhytaikaisten säästötilien koron tuottoa

Prinsessan mielestä lusikka-asennossa on kiva nukkua, mutta musta ei ole hauskaa herätä olkapää kuoliossa ja kaula kuolassa
mutta Prinsessa nyt onkin sellainen joka kyselee aina onko mulla edes yhtä booty callia

tiedätkö sä mitä tyttö: mä valitsisin kauneusunet sata kertaa mieluummin kuin
jonkun joka kutsuu mua höpsöksi ratsastajaksi

niin, vaikka mulla onkin kotona kapea sänky ja kämppis joka nauraa kuin hylje, silti
mä pystyn viettämään yön myös täällä
vaikka vaikeaahan se tietysti on, kun ei ole ketään tunnin välein kertomassa että mä olen söpö, herätessäni olen ihmisraunio jonka on hyvin vaikea enää uskoa itseensä tai viehätysvoimaansa,
ja usein itken aamun ensimmäiset tunnit ja kirjoitan runoja joissa sanotaan:

ilman sinua kaikki värit ovat valuneet viemäreihin eivätkä linnut enää laula puissa nythän on talvi eikä aurinko nouse kuin neljäksi tunniksi vaikka ei se tainnut tehdä niin eilenkään nythän on kaamosaika

mutta en mä aio tehdä plussat ja miinukset -listaa kuten Prinsessa ehdotti,
koska vaikka plussia olisi kymmenen ja miinuksia vain kaksi, ne hakkaisivat plussat minuutissa sairaalakuntoon:

MIINUKSET:
1. se ei osaa seisoa ryhdissä
2. en mä sitä tule koskaan rakastamaan

aika voimakkaita kavereita eikö?

siksi mä en siis hehku onnesta vaikka mua on rakasteltu kaksi tuntia tänäkin aamuna,
enkä mä ole vieläkään jättänyt sitä vähän venähtänyttä yhden yön -juttua

(lievä läheisyysriippuvaisuus, oot oikeassa. tai sitten vaan nymfomania)

halusin sanoa että ei, älä onnittele vielä

se on vaan mies, ei mikään vohveliannos suklaakastikkeella, kermavaahdolla, vadelmahillolla ja nonparelleilla

2.1.2015

Jotain uutta jotain vanhaa jotain sinistä

Vain sinä voit juoda sekaisin vodkaa salmaria ja maitoa,
räpäyttämättä silmiäsi katsella miten adele voihkii sinihiuksisen tytön sylissä

he ovat yhtä karheita kuin me, kimaltavat yhtä monin pistävin sätein.

Kutsun sinua muruseksi ja kissanmintuksi, kumarrut kaatamaan kermalikööriä lisää vähän väliä

ja kun käännän kylkeä yöllä huone pyörähtää ylitseni kuin taivaan kaari, sinä hengität kauniisti aamulla kello yhdeksän viiva kymmenen.

Valvomme ilotulitusten ja suutelevien parien ohi, saatamme toisemme maapallon uudelle kierrokselle

sinun kanssasi on hyvä puhua seurustelemisen tylsyydestä ja pepputoppauksista, syödä kookoskonvehteja ja porkkanoita, kirjoittaa sata viestiä per päivä, samaa romaania jo kolmatta vuotta,

kertoa heistä jotka ottavat lempiosiaan minusta mukaansa ja lähtevät
ja vain sinä tiedät mitä sanoa silloin, kuinka pitkään koskettaa alaselkääni bussipysäkillä
untuvatakin lävitse, nukkaa ja höyheniä hiuksissasi.