18.11.2015

18.11.

ikkunastani näkyy katu,
jolla ei kulje ketään
kukaan ei pysähdy niin että voisin
                                             piirtää hänestä kuvan
hyönteisetkin vain törmäävät lasiin.

sinä lasket verhon alas ja tämä kuva on todempi kuin edellinen
se ei kerro siitä, mitä olet tehnyt minulle vaan siitä
mitä me teemme iltaisin,
laskemme verhoja ja toistemme sormia

lasket leikilläsi yhden liian vähän.

mutta jos katsoisit minua silmiin,
voisit nähdä sen saman ikkunan

                                              ja kadun
jolle kukaan ei pysähdy
niin että hänen ääriviivansa
                                              tummuisivat lasini pinnalle

11.11.2015

Peilikuvat

yritin kirjoittaa vuorovedestä ja lasiin tulvivasta maidosta ja syvistä lätäköistä,
mutta minulla ei ole sinusta mitään sanottavaa.

sinä osaat tehdä pelastussuunnitelman ja naurattaa lapsia ja ajaa pakettiautoa
mutta nyt kun näet verhoista nousevan savun,
käännät katseesi pois.

me hyppäämme käsi kädessä altaaseen ja vedät jalkani kaakeleita vasten, henkeni loppuu monta sekuntia ennen sinua, mitä sen jälkeen tapahtuu en vielä tiedä





olet ne bileet joissa hiljaisuuksia kasvaa liian usein puheen keskelle,
lasit loppuvat vaikka jokaisella on varmasti vain yksi.

yritän kertoa sinulle vuorohädästä ja lasiin syntyvästä railosta ja hyvistä öistä,
mutta minulla ei ole sinulle mitään sanottavaa.

me nukahdamme reidet lomittain ja puristat minusta ilmaa pois, valveeni loppuu monta sekuntia sinun jälkeesi,

mitä eilen olisi pitänyt tapahtua en vielä tiedä